Timo Malmi

Rakkaus, Kaipaus & Sota
Perust. 1948

Timo Malmi

Timo Malmi

Timo Malmi (s. 18.6.1948) on tamperelainen kirjailija, runoilija, kääntäjä, historiantutkija, tietokirjailija ja kotiseutumies. Hän on julkaissut lukuisia teoksia: runoja, proosaa, romaaneita, tieteellisiä artikkeleita ja tietokirjoja. Hänen teostensa aiheita ovat usein rakkaus, kaipaus ja sota, joita hän on kuvannut pitkän kirjailijan uransa aikana monin eri tavoin. Timo Malmi tunnetaan myös uraauurtavasta työstään historiallisten yleisötapahtumien käsikirjoittajana ja järjestäjänä. Malmi toimii kulttuurihistoriallisten opaskierrosten vetäjänä.

Timo Malmin hengentuotannon juuret ovat tarinoissa ja tapahtumissa, jotka nousevat läheisten ihmisten kertomuksista.  ”Olen saanut olla Atlas, joka kantaa minulle uskottuja kertomuksia. Minulla on ollut etuoikeus kumartua ihmisten edessä kuulemaan ja merkitsemään muistiin. Vaikka Atlas kuvassa näyttää sortuvan maapallo harteillaan, niin itse olen saanut voimaa minulle uskottujen tarinoiden painosta,” Timo Malmi sanoo. 

Luovan työn lähtökohdat

Luovan työnsä lähtökohtia Timo Malmi selostaa: "Haluan tuntea erilaista. Haluan kertoa omista ja vieraista maailmoista, niin että ne tuntuvat itse eletyiltä. Haluan ryömiä hävinneiden ja voittajien nahkoihin ja alkaa elää heidän elämäänsä, ajatuksiaan."

”Kuunteleminen on kirjoittamisen lähtö. Lukeminen tie – ja kaipaus ja kunnioitus portti. Rakkaus sitoo tarinat yhteen”, Malmi sanoo. Kahdennenkymmenennen vuosisadan taakka on ollut maailmojen sota. Mummujen, naapureiden, sukulaisten kertomuksissa sota ja kuolema ovat olleet läsnä: ”…meni kapinassa, kaatui, katosi, jäi sotavangiksi, on sotaleski, sotaorpo…  Se ei ole voinut olla tarttumatta”, Malmi miettii.

Päällimmäisenä Malmin kuulemissa tarinamaailmoissa liikkuivat kertomukset häviöstä, menetyksestä. Ne, jotka menettivät kaiken, heitä oli kielletty käymästä rakkaidensa haudoilla, muistomerkkiä eivät voittajat antaneet pystyttää. Malmi sanoo, että sodissa hävinneiden, kaatuneiden ja sotavankeuteen kadonneiden muistomerkiksi jäivät ei unohdus, vaan kerrotut tarinat: muutama kieppi ääninauhaa, jännityksessä kirjoitettuja epäselviä muistiinpanoja.

Tampereen ja pirkanmaalaisuuden merkityksestä itselleen Timo Malmi toteaa: "Pirkanmaa, minun Hämeeni on antanut kieleeni kolme deetä. Ensimmäisen sain Pispalassa, josta nousin Kalevaan kivitalon reerappuun. Kesät vietin Teiskon Velaatassa, jossa soulin äilen kanssa lahlen yli. Omat lapseni kasvatin jo Domuksen päiväkodissa."

Lukkarin koulussa

Timo Malmi opiskeli hävinneiden historiaa ja journalismia Tampereen ensimmäisessä yliopistossa, työväenopistossa. Oppimestareina olivat Veikko Veilahti ja Allan Liuhala. Myöhemmästä yliopistosta Malmi valmistui sosionomiksi vuonna 1972, filosofian maisteriksi 1978 ja filosofian lisensiaatiksi 1996.

Timo Malmi suorittanut Uppsalassa Pekka Töpöhäntä -kurssin 1994. Ja tuloksena syksyllä 2013 saapuikin hänen kirjailijakotiinsa Teiskon Velaattaan kolme kuukautinen kissanpoika. Suoraan metsästä. Siitä lähtien Sisu Johannes Malmi on toiminut Timo Malmin kirjallisen työn turvamiehenä.

Tunnustuksia

Ensimmäiset palkinnot Timo Malmi sai Tampereen Poliisi-Urheilijoiden hiihtokilpailuista. Ruusu hänelle ojennettiin Pirkanmaan runonkirjoituskilpailun voiton johdosta 1998. Vuosia jatkuneissa raittiuskilpakirjoituksissa ei ollut menestystä. Olihan Kristuskin kehottanut Timoteusta: ”Juo viiniä vatsasi tähden.” Ja elämästä tuli laulu.

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto ojennettiin Timo Malmille Raatihuoneella romaanista Tähkäpää, sotavangin laulu vuonna 2000.

Valtuustosalin aulassa Kimmo Kaivannon kaupungin menneisyyttä kuvaavaan teoksen alla, jossa Tampereen vuosi 1918 kuvataan haavoittuneena, pillastuneena hevosena, pormestari ojensi todistuksen vuoden 2008 kulttuuritekopalkinnosta. Se oli Päivä Tampereella -spektaakkeli 1918.

Pirkanmaan taidetoimikunta myönsi samasta syystä kunniakirjan ”idean isälle ja käsikirjoittajalle” (20 teatteriesitystä piiritetystä kaupungista, historiallinen kulkue, 20 000 katsojaa) erityismaininnoin elokuvateatteri Kino-Palatsin lavalla.

Atenan taidepalkinto ojennettiin Timo Malmille vuonna 2001 Jyväskylässä.
Jatkosodan pikkujättiläinen sai Tieto-Finlandia-palkinnon Helsingissä. Kunniakirjan kopio artikkelista Jatkosodan sotavangit  lähettiin Tampereelle postissa vuonna 2006.

Pysyneet jäsenyydet

Nuoruuden Tampereen Poliisi-Urheilijoiden ja Tapparan jäsenyyksien jälkeen vanhuuden pysyviä jäsenyyksiä ovat Suomen kirjailijaliitto, Pirkkalaiskirjailijat, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kalevala-seura, Eino Leinon seura, Suomen tietokirjailijat, Suomen tiedetoimittajien liitto.

Vieriviä vuosilukuja

”Akateemikko Paavo Haavikko kirjoitti allegorian minusta ja kirjoistani jo vuosia sitten”, Timo Malmi pohtii. ”Jos 38 jos 39 jos 40 jos 41 jos 42 jos 43 jos 44 jos. Niin monen kirjoittajan valitut teokset niin lyhyet. Niin monta kertaa jos, ja harvoin kun.

Kesällä 2014, jolloin Venäjän panssarivaunut syytivät mustaa savua valtakunnan rajalla ja ensimmäisen maailmansodan synnystä on 100 vuotta, Timo Malmi kirjasi mitä juuri silloin pystyi näkemään menneestä siunatun mustan savun ja korvia repivien äänien läpi:

Sotilastiedotuksen ansiomitali 2012, ylennys kapteeniksi 2008, kaupunkilehti Moron piilokuvassa 2008, Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtajana 2002-08, pyhiinvaellus Pablo Nerudan luo Isla Negraan 2005, Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi neuvottelukunnan jäsenenä 2005-, Heikki Asunnan 100-vuotisjuhlatoimikunnan jäsen 2004, Suomi-Grönlanti -seuran puheenjohtaja 2004-2008, pyhiinvaellusmatka Athos-vuorelle 2001, Pohjoismainen esikoiskirjailijakurssi Biskops-Arnössä Ruotsissa 1999, Tampereen Paasikiviseuran puheenjohtaja 1998-99, Suomen tiedetoimittajien liiton pj 1991-93.

Panssarikoulun kurssijulkaisun tekijänä vuonna 1969. Saa Töölön reserviupseerien palkinnon 1970. Varusmiesradion toimittaja 1970. STT:n Tampereen toimituksen kesätoimittaja 1971-. Aloittaa talvi- ja jatkosodan veteraanien haastattelun 1972-. Venäjän opintoja Otto-Ville Kuusisen pojan pojan Martin johdolla 1972. Timo Malmilta jäi kysymättä miksi Martin ollessaan 9-vuotias isä ja äiti pidätettiin. Miksi äiti ammuttiin seuraavana vuonna?

Pyhiinvaellus Valamoon, missä isä Antonin ja isä Hermannin oppilaana vuonna 1972.
Osoittaa mieltään Chilen vallankaappausta vastaan 1973. Nokian Uutisten kesätoimittajana1974. Tampereen yliopiston tiedotussihteeriksi 1974 kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Kalevan suuntatyttöjen vanhempainneuvostoon 1979, Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ylentää luutnantiksi 1981.

Tampereen työväenopiston tunnustuspalkinto 1965, III palkinto Työväen muistitiedon keruussa 1968, Tsekkoslovakian miehityksen vastainen marssi ja mielenosoitus 1968 Domukselta Raatihuoneen eteen.

Paluu Lahden Hennalan kasarmeihin kesäkuussa 1969, missä Tampereen puolustajia pidettiin vankeina 1918. Välissä olivat olleet talvi- ja jatkosota. Punatiilisen rakennuksen päässä luki Ensimmäinen eskadroona. Ja syksyllä Malmi oli ratsumies niin kuin marsalkka Mannerheim oli ollut. Lippukentällä Puolan Lützin Leipzikin ja Narvan mailla verta vuoti -lauseesta tuli osa identiteettiä. Yöt uinuivat tupa Aittojoessa, missä Hämeen ratsurykmentti kunniakkaasti torjui vihollisen päälle ryntäyksen.