Sotakamreeri

Tasavallan Presidentin kirje

Tasavallan presidentti tekee täten tiettäväksi, että tällä avoimella kirjeellä ent. tiedotuspäällikkö, filosofian lisensiaatti Timo Ensio Malmille suodaan sotakamreerin nimi ja arvo.

Helsingissä 17. päivänä toukokuuta 2019

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö

Sotakamreerien historiaa

Sotakamreeri on arvonimi, joka on kestänyt aikaa. Ruotsin kuninkaan Erik XIV hovissa vuosina 1560–1568 jo palveli isänmaata sotakamreeri. Venäjän keisarin vallattua Suomen sodassa 1808–1809 uusi vallanpitäjä toi omat arvonsa Suomen suuriruhtinaan maahan. Sotakamreeri oli niidenkin joukossa.

Pietari Suuren päivistä Nikolai II aikaan 1682-1917 sotakamreerin arvonimi säilyi rankiluetteloissa. Alin rankitaso on XIV ja ylin tietysti I. Sotakamreeri sijoittuu kuudennelle tasolle. Samaan ryhmään kuuluvat everstit, päämajoitusmestari, päämuonitusmestari, prokuraattori eli syyttäjä ja muutamia muita. Joka tapauksessa VI taso tarkoittaa, että ilman aatelisarvoa sotakamreerin tehtävää ei hoideta. Tasavallassa asia voi olla toisinkin.

Suomen tasavallassa sotakamreerin arvonimen myöntämisen perinnettä jatkettiin vuonna 1926. Sen on saanut noin seitsemänkymmentä henkilöä, joista aktiiveja vuonna 2020 oli noin parikymmentä. Tunnetuin sotakamreeri on Reino Lehväslaiho, joka kirjoitti 45 sotakirjaa.