Timo Malmi

Rakkaus, Kaipaus & Sota
Perust. 1948

Kirjailija

Timo Malmin tuotantoon kuuluu mm. kaksi romaania, useita tietokirjoja, näytelmiä, käsikirjoituksia ja artikkeleita. Romaanit ovat vuonna 2007 imestynyt Puolueen Lemmikki ja kaksi vuotta sen jälkeen ilmestynyt Tähkäpää, sotavangin laulu. Malmin tietokirjat ovat Rynnäkkö läpi Tampereen, MIMESIS Art, Tampere tulessa 1918, Isän ikävä: sotaorvot kertovat ja Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa. Yhdessä Ari Järvelän kanssa kirjoitettu Tampere tulessa 1918 on käännetty ruotsiksi nimellä Slaget om Tammerfors.

"Ensin puhui kieli, sitten kynä. Olen lapsuudesta asti kuunnellut läheisiä ihmisiä, mummuja, vaareja. Keskikoulussa minut palkittiin Työväen muistitietotoimikunnan keräyskilpailussa. Aihe oli vuoden 1918 sota. Jatkoin kuuntelua vuosiin 1939-40, äänitin ajan 1941-44. Ensin jututin rintamalla olleita, sitten sotavankeuden kokeneita. Teksteissäni tarina ja tosi, fakta ja fiktio vaihtelivat kauan paikkaa. Aluksi yritin runokirjaa, mutta sain valmiiksi lisensiaatin työn. Lopulta tarinat syöksähtivät riveistä niteiksi, joita yhdisti rakkaus, kaipaus ja sota. Ensimmäisestä runokirjastani tuli väitöskirja. En saanut palkanylennystä, mutta hengenkorotuksen ja fiktion vimman. Nimeän sen dosentuuriksi erikoisalana jatkaa siitä, mihin tiede lopettaa."  Näin Timo Malmi kuvaa kirjasampo.fi –sivustoilla syntyään kynämieheksi.

Kirjallisia esikuvia

Tärkeitä kirjailijoita ja kirjoja Timo Malmille ovat olleet "tamperelaiset mestarit niin tekstien kuin fyysisen läheisyyden takia. Äiti oli samassa työväenopiston keskustelupiirissä kuin Lauri Viita. Isä ajoi hänen betonimyllylleen hiekkaa. Väinö Linnan ja isän pelasti kaatumiselta komennus koulutuskeskukseen. Kari Aronpuron ensimmäinen runokirja, Mirkka Rekolan viestit rajan takaa ovat syventäneet kirjoittamisnäkemystä. Ja tietysti runouden opettajani Kullervo Järvinen, jonka vaikutusta ei voi aliarvioida, ei hänen runokokoelmaansa Mukulakiviin."

Tietokirjailija

Timo Malmi aloitti menneisyyden havainnoinnin journalismin opiskelulla, mutta siirtyi pian historiaan. ”Hävinneiden historia kiinnosti minua”, Malmi sanoo. Lisensiaatin työn aihe oli Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa.  Teemaan ei ollut Neuvostoliiton voiman päivinä uskaltanut kajota kukaan karriääritutkijoista. Pelättiin, että saadaan negatiivista tietoa naapurin toimista. ”Ymmärrettiin nykypäivää, mutta ei sotaa”, Malmi sanoo.

”Kirjoitin arkistoihin Moskovaan, Tallinnaan, Helsinkiin. Kaikki vastasivat saman lailla . Meillä ei ole työhönne liittyvää aineistoa.” Neuvostoliiton romahdus särki vanhaa asenneilmastoa. ”Siellä oli tietoa, missä ei sitä ennen sanottu olleen”, Malmi kertoo. Mutta – Neuvostoliittokin alkoi tutkia omia sotavankejaan. Se oli käänne, sillä sotavankeus oli ollut Neuvostoliiton laissa rikos.

”Tapasin Varsovan liiton joukkojen komentajan, marsalkka Viktor Kulikovin Helsingin Hakaniemessä. Sanoin, että Mannerheimin lisäksi olette ainoa marsalkka, jonka tunnen. Hän hymyili. Pyysin saada lupaa käydä Moskovan sotavankiarkistossa. Hän vastasi. Tervetuloa, kun tulette hyvässä hengessä. Osoite on Viipurinkatu kaksi.”

Kulikovin neuvo on avannut patoja. Vaikka Malmin ”kirjavirrat” ovat vaatimattomia, mutta ne ovat ensimmäiset totuuden vedet suomalaisten sotavankien kohtaloita selvitettäessä. ”Hyvässä tarkoituksessa olen käynyt Vologdan piirin, Inkerinmaan leireissä ja ollut puhumassa useilla sotavankimuistomerkeillä ympäri Venäjänmaan unohtamatta mitä sota Venäjälle merkitsi.”

Mutta historiantutkimus pienvalloissa ja suurvalloissa on erilaista. Suomessa tutkimus on yksityistä, mutta suurvalloissa valtiollista toimintaa ja näin sidoksissa ajan henkeen ehkä kiinteämmin kuin vanhoissa vapaan tutkimuksen maissa.

Sotavangeista Timo Malmi on kaunokirjallisen työskentelyn lisäksi kirjoittanut useita tietokirjoja ja artikkeleita. WSOY:n Talvi- ja jatkosodan Pikkujättiläisessä on Malmin artikkelit. Lisäksi hän on ollut tekemässä Weilin+Göösin Suomi 85 -itsenäisyyden puolustajat -sarjaan sekä Palmenia-kustannuksen äänikirjaan Sota ja rauha.

Timo Malmin kirja Isän ikävä - sotaorvot kertovat avasi pitkään suljetut tunteiden ja kaipauksen portit. Teos synnytti sotaorpoliikkeen. Sen ilmestymisen aikaan perustettiin yli kolmekymmentä sotaorpoyhdistystä lyhyessä ajassa. Nykyisin sotaorvot ovat saaneet takaisin paikkansa Kaatuneiden omaisten liitossa. Isän ikävä antaa äänen isänsä menettäneille lapsille.

Tampere, sodan suurkaupunki

Yhdessä Ari Järvelän kanssa julkaistu Tampere tulessa 1918 -tietoteos toi ensimmäisen kerran sisällissodan kaikkien osapuolien tarinat samoihin kansiin. Kirja kertoo piiritetyn kaupungin viimeisistä vaiheista. Teos perustuu suomalaisiin ja ruotsalaisiin arkistolähteisiin. Tampereen taisteluun osallistui toistakymmentä tuhatta miestä ja naista. Tykistötuli oli ennen näkemätöntä. Monet kaupungin valtausyritykset ja niiden torjunnat nostivat sodan uhrilukuja. Samoin kaupunkia puolustaneiden ihmisten jälkipuhdistus eli kiinniotto ja pikainen kuolemantuomio synnytti kaaoksen ja kauhun kautta monet, pitkät katkeruuden vuodet.

Timo Malmi käsikirjoitti vuonna 2008 historiallisen kulkueen, johon osallistui noin 20 000 ihmistä. Haavoittunut Enkeli kannettiin Tampereen tuomiokirkosta Finlaysonin tehdasalueelle. Laajan sisäpihan eri puolille Timo Malmi oli kirjoittanut 20 näytelmää, jotka esitettiin pysähtyneet kuvat -tekniikalla. Yleisö kulki Finlaysonilla ja näki piiritetyn kaupungin tapahtumat. Teatteri Siperian johdolla esiintyjiä oli eri rooleissa yli 200. Tapahtuman nimeksi annettiin Sovinnon päivä 1918, koska kirkko oli järjestänyt aikaisemmin Vihan päivät 1918 Tampereen tuomiokirkossa.

Taistelu Näsilinnasta 1918 elokuvan syntyessä Timo Malmi kirjoitti Rynnäkkö läpi Tampereen -teoksen. Se kuvaa vapaussotakirjallisuuden suurta kertomusta, jossa jääkäriluutnantti Gunnar Melin johdattaa parisataa pohjanmaalaista varusmiestä läpi tulen ja kiven ja yli Tammerkosken Näsinlinnaan. Rynnäkkö-teos kuvaa Melinin komppanian lisäksi vastassa olevat joukot. Kirjan lopussa on kuvitettu kartta, jonka avulla voi itse tehdä retken.

Tuulensuu, minä rakastan sinua -teos taas kuvaa samoin legendaa, Tampereen puolustajien legendaa, jossa Tampereen naisten aseellinen kaarti viimeisenä puolustaa Raatihuonetta, kun miehet jo juoksevat Pispalaan. Kirja on kuvitettu. Unohdetut tytöt ovat saaneet nimensä ja kuvansa takaisin Tampereen 1918-historiaan.

Dokumenttisarja

Timo Malmi kertoo ja näyttää 14-osaisessa pääosin vuonna 2008 ilmestyneessä Sotapäiväkirja 1918. Asiantuntija kertoo -nettidokumenttisarjassa mitä tapahtui Tampereella maalis-huhtikuun vaihteessa 1918. Sarjaa tehtäessä oli kulunut tasan 90 vuotta sisällissodan dramaattisista päivistä Keskustorilla. Uusimmassa jaksossa Malmi vetää yhteen sodan ja sen jälkeisen ajan, ja hän toivottaa kaikki mukaan juhlimaan 100-vuotiasta Suomea. Katso ja kuuntele kutsu: koko Sotapäiväkirja ja siihen liittyvä näytelmä löytyy osoitteesta www.keskustori.fi/sotapaivakirja.

Teatterimies

Vuonna 2003 teatteri Avoimet ovet esitti Sodan lapset -näytelmän, joka perustui Heikki Hietaniemen Sodan lapset ja Timo Malmin sotaorvoista kertovaan Isän ikävä -kirjaan. Kirjojen pohjalta näytelmän sovitti Heini Tola.

Kun oli kulunut 90-vuotta Tampereen taisteluiden päättymisestä vuonna 2008, esitettiin Timo Malmin käsikirjoittama Päivä Tampereella 1918. Esitys tyyli oli pysähtyneet kuvat -tekniikka. Finlaysonin alueella nähtiin 20 teatterikuvaa piiritetystä kaupungista. Esityksen ohjasivat Antti Mikkola ja Tuukka Huttunen Teatteri Siperia ja maakunnan teatterit olivat mukana produktiossa. Näyttelijöitä ja teknisiä luojia yli 200 henkeä ja yleisöä arviolta 20 000 katsojaa.

Laulu kaupungista runo- ja lauluesitys Tampereen taisteluista nähtiin Aleksanterin kirkossa huhtikuussa 2012. Raatihuoneen puolustus -esitys nähtiin kesällä 2014 sekä Annikki OFF:in että Tampereen Teatterikesän avajaisissa. Esitys perustui Tuulensuu, minä rakastan sinua -runokokoelman runoihin.

Romaanit

Näytelmät & elokuvat

  • Tuntemattomat. Käsikirjoitus ja ohjaus. Matti Martikaisen elokuva Tamperetta 1918 puolustavista asekaartin naisista 2014.
  • Raatihuoneen puolustus. Perustuu Tuulensuu, minä rakastan sinua -runokokoelman runoihin. Tuulensuun teatteri 2014.
  • Laulu kaupungista. Runo- ja lauluesitys Tampereen taisteluista. Aleksanterin kirkko, Tampere 7.4.2012.
  • Päivä Tampereella 1918 ja Sovinnon päivän historiallinen kulkue. Teatteri Siperia ja pari sataa avustajaa. Tampere 2008.
  • Sodan lapset. Sotalapset ja sotaorvot kertovat. Isän ikävä -kirjan pohjalta tehty näytelmä. Teatteri Avoimet ovet 2003.

Tietokirjat

Artikkelit tietokirjoissa

  • Jatkosodan suomalaiset sotavangit, teoksessa Jatkosodan pikkujättiläinen. (WSOY 2005).
  • Talvisodan sotavangit, teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. (WSOY 1999).
  • Jatkosodan sotavangit, teossarjassa Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat. Osassa Kotirintama. (Weilin+Göös 2002).
  • Jatkosodan suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, äänikirjassa Sota ja rauha. (Palmenia-kustannus 2002).