Timo Malmi

Rakkaus, Kaipaus & Sota
Perust. 1948

Kotiseutumies

Timo Malmi on antaumuksellinen kotiseutumies. Tampere, Teisko, Velaatta, Kaleva, Pispala ja niiden ihmiset ovat innostaneet Malmia merkitsemään muistin asioita, kirjoittamaan ja viemään viestiä alueen persoonien vaiheista ja tapahtumista maalla ja kaupungissa. ”Ilman kotiseutua ei ole elämällä päämäärää”, hän sanoo.

Velaatan maitolaiturimuseo

Velaatan maitolaiturimuseon yli-intendentin roolissa Timo Malmi on yli neljännesvuosisadan ajan pyrkinyt vahvistamaan maaseudun ja kaupungin yhteyttä. Tiedettä, taidetta ja politikkaa popularisoivat kesänäyttelyt ovat työntäneet Velaattaa maailmankartalle.

Museo määrittää paikkansa Suomessa seuraavasti: ”Velaatan maitolaiturimuseo, pohjoisessa Hämeessä, seisoo Kukonharjan vuoren eteläisellä rinteellä liki Jutilan kylää. Sen läheisin ympäristö on pelto ja Tampere-Ruovesi -tie, mutta alempana alkaa kalaisa Velaatta-järvi. Syksyisin museon ympärillä aaltoilee teräinen vilja”.

Velaatan maitolaiturimuseo antaa museon tunnuksen Sinisen lehmän nimissä neuvoja: “Lehmänhermoinen energia on tarpeen kaikille, jotka neuvottelevat rauhasta, edistyksestä ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta missä tahansa maailmankolkassa. Myös jokainen meistä voi jakaa sinisiä ajatuksia ja toiveikasta mieltä.”

Museon käyntiosoite on Velaatantie 551, 34270 Velaatta. Velaatan maitolaiturimuseo löytyy myös Facebookista, jota kautta yleisönä on koko maapallon väki. Museon kotisivut löytyvät osoitteesta: www.maitolaiturimuseo.net.

Tampereen rakkaus

Timo Malmi toimii Tampere-Seuran kotiseutukoulun runouden opettajana. ”Lauri Viidan Alfhild-runo on kotiseuturunojen äiti. Sen mukaan opetellaan.”, hän sanoo. ”Kukin muistaa kotiseutunsa kuinka tahtoo ja kirjoittaa mielensä mukaan. Kotiseuturakkautta jaetaan läsnäololla.”, Malmi selvittää pedagogista metodiaan.

Timo Malmin aloitteesta kaupunkiin on saatu myös Yliopistonkatu. Kirje Niagaran putouksilta kaupunginjohtaja Pekka Paavolalle riitti. Katu on virallisesti kaupungin lahja yliopiston 60-vuotisjuhlaan. Paikallisen lehden kolumnisti kirjoitti seuraavana päivänä, että nyt on Malmin saatava oma katu kiitokseksi, sillä on ihme, että kansalaisaloite mennyt läpi.

Naapurit opettajina

Timo Malmin mielestä on tärkeä puhuttaa ja kuunnella vanhempia ihmisiä ja heittäytyä heidän tarinoihinsa. Itselleen tärkeinä tiennäyttäjinä Malmi pitää naapureitaan valaattalaisia, kalastaja Toivo Kuusista ja sahdinteon opettajaansa Eino Järvistä. Järvinen oli monien tarinoiden ja rintamien sotaveteraani ja Velaatan Pirtin paras polkkamies. ”Toivo Kuusinen on menneen muistaja. Hän on kertomuksillaan tuonut Velaatan lähelle, tehnyt siitä mieleni metropolin.”

Tamperelaisista Timo Malmiin on vaikuttanut syvästi hänen isänsä asetoveri Rajajoelta, Jalkaväkirykmentti 48:n ja Oriveden historian muistaja Kauko Malin. ”Me olemme ruokailleet toistakymmentä vuotta kerran viikossa Suomalaisella klubilla. Kauko Malinin johdolla olen suorittanut sotilassosiologian laudaturin.”, Timo Malmi sanoo.  ”Kaukolla on elämässään ollut monta titteliä: kunnan elätti, renki, konekivääriryhmän johtaja, kelloseppämestari, tietokirjailija. Hänen analyyttinen, ihmisestä lähtevä historian tulkinta on avannut minulle uusia näkökulmia kadettikoululaisten kirjoittamaan menneisyyteen.”

”Ruotsinpyhtääläisen asevelisosialistin, kaksikymmentävuotiaana kolmeksi vuodeksi sotavankeuteen joutuneen Arvi Nymanin hengen voima on käynyt usein väristen lävitseni,” Malmi kertoo. ”Arvi Nymanin perheen tarina (äiti ja isä Lahden sotavankileirillä 1918 jne.),  ainoan pojan sotavankimatkat Omskiin, Tomskiin, Karagandan kuolemanleirille, ristiin rastiin Venäjää on opettanut mikä on kotimaa, mitä on ystävyys. Kiihkoilu ei edusta mitään, vain sosiaalinen oikeudenmukaisuus takaa vapaan isänmaan”, Arvi Nyman opetti Timo Malmia.