Ihmisten maa

Atena 2000 *  ISBN: 9517961995

Timo Malmin Ihmisten maa – Menneskenes land – Inuit Nunaat on ensimmäinen grönlantilais-tanskalais-suomalainen runoteos. Tanskan- ja inuiitinkieliset käännökset kirjaan ovat tehneet Søren Sørensen ja Kristian Olsen Aaju.

Matka Grönlantiin vuonna 1999 pysäytti Timo Malmin. Jumalan luomassa, mutta hylkäämässä maassa hän näki turkoosin ikijään räjähtelevän, kelluvan ja hiljaa katoavan. Maan ääressä, missä ei ollut mitään, mutta majojen ovilta kurkistivat ihmiskasvot. Ne nyökkäsivät niin kuin kalat matoa, ennen kuin syövät sen. Ihmisten maa -kokoelmassa Malmi kuvaa Jumalan luomistyötä: elämää ei missään, mutta kaiken kantaa rakkaus ja kaipaus.

Runo teoksesta

Tyhjä maa, sen lyhyt vihreys on meidän merkkimme
rakastaa itseämme, vaivaiskoivua, katajaa, kellasta uupuvia
kukkia, joita porotkin pitävät myrkyllisinä.

Ja siinä sinä kuljet edelläni läpi uupuneen maan.
Et jätä merkkiä ruohoon, et maata mutkalle. Tunnen
rakastettuni tässä tiiviissä ilmassa, linnun laulussa,
pienten sienien lakeissa, joissa on sinun poskesi pyöreys
madonmeikkaama pehmeä hymykuoppa.

Teoksen esipuhe

Aikaisemmin luulin, että Jumala aloitti luomistyönsä syrjäisestä Suomesta, mummun pihasta Teiskon Velaatasta. Häneltä kuulin, että Jumalan työ päättyi etelän lämpöön Pyhälle maalle, jossa vilja lainehtii pelloilla monet sadot vuoden aikana. Velaatassa maan peittää lumi ja jää.

Matkattuani seitsemän tuntia jäälauttojen välissä turkoosissa meressä, jota reunustivat jyrkät, pääsemättömät vuoret tajusin, että Jumalan on täytynyt ensimmäisenä päivänä työskennellä täällä. Grönlanti on Luojan esikoinen, eniten rakastama ja tulevan maailman perillinen.

Tekstit ovat syntyneet kahden kilometrin matkalla pitkän vuonon pohjassa, karulla polulla ikuisen jään luo. Sillä matkalla käsitin mitä tarkoittaa, kun on kirjoitettu: ”Maa oli autio ja tyhjä.” Ja kuitenkin siitä pyrähti lintu. Kun polvistuin maan puoleen, löysin kirkkaita kukkia. Meri täynnä rikkauksia. - Timo Malmi