Ajankohtaista
Kuva: Arto Huhtinen
Timo Malmin teoksia julkaistu äänikirjoina
Timo Malmin tietokirjat Äyräpään luutnantti ja Tähkäpää, sotavangin laulu on julkaistu äänikirjoina. Kirjojen lukijana toimii Akseli Ilvesniemi.
kritiikkejä Malmin teoksista
Mannerheimin miehet
"Mannerheimin miehet -kirjan alaotsikkona oleva Tuhat ja yksi päivää saattaa symboloida niiden miesten synkkiä päiviä, jotka kuluivat vankileirien kurjissa oloissa kesästä 1941 aina palautukseen asti syksyllä 1944. Mutta Tuhat ja yksi päivää on myös Timo Malmin, kaunokirjailijan, runoilijan ja tietokirjailijan kertomuskokonaisuus. Tuhannen ja yhden yön tarinoista tutun merenkulkija Sindbadin tavoin hän opastaa lukijaa neljän sotavankikohtalon syvyyksiin ja tarjoaa samalla Sindbadin viisautta kertomustekstin lomaan sijoitettuina faktateksteinä. Näin kertomusten sotavankikieli kääntyy sitä osaamattoman ymmärrettäväksi."
Lasse Saressalo. Agricola - Suomen humanistiverkko 22.11.2022.
Tampereen sotakirja II
"Vuonna 2020 Timo Malmi julkaisi teoksen Tampereen sotakirja I, jossa hän kulki Kalevankankaan hautausmaata pääportilta sankarihaudoille. Nyt hän palaa takaisin hautausmaan toista pääkäytävää ja tapaa uudet sinne lepäämään jätetyt muistokiviensä alta. Suomalaisen viime vuosisadan sotahistorian tunnetut ja tuntemattomat sankarivainajat tuodaan lukijan sisään vaikuttavasti."
Lasse Saressalo. Kotiseutuliitto 11.2.2022.
Draamakävely, Tie Tampereen vaiheisiin
"Draamallisen kävelykierroksen käsikirjoittaja sotakamreeri Timo Malmi on poiminut mukaan nimiä Tampereen historiasta. Osa on kaikille tuttuja, osa haastavampia. Se ei tahtia haittaa, vaikka ei ole paikallishistorian supertuntija. Kierros on hauska ilman taustatietojakin. Erityisen mielenkiintoista on se, että tunnin ja vartin aikana koiranulkoiluttajat, pyöräilijät ja Laikun lavan ”nuorisotilan” käyttäjät sulautuvat esitykseen."
Päivi Vasara. Kulttuuritoimitus 30.09.2022.
Tampereen sotakirja I
Sotakamreeri Timo Ensio Malmi päästää ääneen sotien ja taistelujen vuoksi Tampereelle haudatut, joita totisesti riittää. Suurten tapahtumien taustalta paljastuu inhimillisesti kiehtovia ja riipiviä elämäntarinoita. Meitä ennenkin on eletty, koettu ja kärsitty. Se saa hyvinvointivaltion kasvatin kumartamaan syvään. Tämä kirja toimisi näytelmänä alkuperäisillä tapahtumapaikoilla.
Kari Pitkänen. Kulttuuritoimitus 24.06.2020.
Tampereen sotakirja vilisee tunnettuja ja tuntemattomia kertojia. Malmi on valinnut Kalevankankaan muistokäynnin oppaikseen suuren joukon kirjailijoita Väinö Linnasta, Mika Waltarista aina Erkki Lepokorpeen ja Raimo Seppälää myöten. Joukkoon mahtuu myös niin Hannu Salama kuin Juice Leskinenkin. Paljon puhuvia ovat myös vainajien lähiomaisten tarinat perheen jäsenistään, jotka löytyvät pitkistä haudattujen nimiluetteloista.
Markku Jokipii. Verkkouutiset 26.07.2020.
"Timo Malmin teosta on vaikea kytkeä genreen. Se on kaunokirjallisuutta, johon hänellä on kykyä, se on runoutta, johon hänellä on älyä, ja se on tietokirjallisuutta, johon hänellä on loogista ajattelua ja todellisuuden tajua. Se kerää yhteen Tampereen Kalevankankaan hautausmaan edesmenneet ja yhä elävät äänet kertomaan 1900-luvun historiaa."
Lasse Saressalo. Agricola - Suomen humanistiverkko 16.12.2020.
Äyräpään luutnantti
"Timo Malmin mestariteos päästää lukijan suoraan tapahtumien keskelle: sotaanlähtöön, kiinni jäämiseen, matkalle kohti vankileiriä ja elämään leirillä: työhön muuraajana tai huopatossujen korjaajana, keripukkiin ja myös ihastumiseen leirin naiseen, joka paljastuukin vaaralliseksi. Joidenkin tarina päättyy kuolemaan, toisten vapautumiseen ja kotiinpaluuseen. Koetuksi tulee koko neuvostomaan vankileirien ”saaristo”, Uralin molemmin puolin." Reservisanomat 5/2016.
Isän ikävä
"Sodissa ovat eri aikoina raskaan taakan saaneet kantaa sotivien armeijoiden lisäksi myöskin siviilit, heidän joukossaan myös lapset. Näin on ollut myös Suomessa. Toisen maailmansodan pyörteisiin joutunut Suomi menetti talvi- ja jatkosodan raskaissa taisteluissa kaikkiaan lähes 90 000 miestä kaatuneina. Kotirintaman osaksi tuli samalla taakka, jota monet kantavat mukanaan vielä tänäkin päivänä."
Heikki Salminen. Agricola - Suomen humanistiverkko 19.3.2001.
Timo Malmille sotakamreerin arvonimi
Tasavallan presidentti ja puolustusvoimain ylipäällikkö Sauli Niinistö myönsi Timo Malmille toukokuussa 2019 sotakamreerin nimen ja arvon. Kiittäessään arvonimestä Malmi pohti, kuinka Suomen käy, ellemme löydä yhteistä kuvaa menneestä. Entä miten selviämme eteen nousevista esteistä ilman asevelihenkeä? Arvionimen Malmille anoivat Tampereen sotaveteraanien, sotainvalidien ja sotavankien edustajat.
Toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita
Suomi on myös historiansa toisella vuosisadalla saman menneisyyden synnyttämä kuin ensimmäisellä. Ensimmäisestä vuosisadasta tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti näkyvästi esiin Timo Malmin ideoiman Tampereen sovinnonpäivän puhuessaan syksyllä 2018 yliopistolla.
”Menneisyyden kanssa on hierottava sopua… Täällä Tampereella on tätä arvokasta työtä jo tehty. Kymmenen vuotta sitten sisällissodan 90-vuotismuistovuonna järjestettiin vaikuttava tapahtuma Sovinnon päivä, jossa ihmiset saivat tilaisuuden muistella ja puhua keskenään ja yhdessä historian tuntijoiden kanssa. Päivään liittyi Haavoittunut enkeli -kulkue, jossa yhteisestä sovinnon todistusta oli haettu sillä idealla, että kulkueessa oli sekä punaisten että valkoisten roolihahmoja, mutta pääsääntöisesti siten, että tämän ajan porvarit esittivät silloisia punaisia ja päinvastoin.”
Kohti uutta vuosisataa presidentti linjasi: ”Toisten asemaan asettautuminen on jotakin, mistä voimme hyötyä arkipäivän toiminnoissamme, jotta muistaisimme, että vaikka on erilaisuutta, ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita. Meillä on oikeus olla eri mieltä. Ja sitä on osattava kunnioittaa, vaikka itse kuinka olisi toista mieltä. Rohkaisen teitä sovinnon asenteeseen.”
Tuntemattomat-elokuva
Tuntemattomat-elokuva kertoo Tamperetta puolustaneista asekaartin sotilaista. Draamadokumentti perustuu tositapahtumiin. Elokuvan tuottaja on Matti Martikainen. Hän on vastannut mm. elokuvan leikkauksesta. Musiikin on suunnitellut ja soittanut Veli Kotkaslahti. Elokuvassa kuullaan mm. Juice Leskisen ja Anton Dvorakin musiikkia, Näyttelijäntyön tuki- ja takamiehenä on toiminut Ahti Jokinen. Käsikirjoitus- ja ohjaus on Timo Malmin. Elokuva on rakennettu yhdessä Tampereen teatteriopiston nuorten kanssa, ja kohtaukset on työstetty yhteistyössä heidän kanssaan. Mukana osaajia myös Ikaalisten artistikoulutuksesta.
Henniina Isoaho on puvustanut elokuvan ajan hengessä. Asut ovat tarkkoja kopioita vuoden 1918 naiskaartilaisten valokuvista. Hieno puvustus ja elokuvatekniikka luovat elokuvaan vahvan dokumentin leiman, vaikka kyseessä onkin draama. Elokuva kaikki näyttelijät tulevat Tuulensuun teatterin yhteisöstä.
Rooleissa nähdään: plutoonanpäällikkö 20-vuotias Ida Hellsten: Minna Helkiö, 16-vuotias komppanian osaston päällikkö Katri Mattson: Katriina Rajaniemi, 21-vuotias 1. komppanian sotilas Elsa Majanen: Elsa Morri, 14-vuotias sotilas Hilja Rantanen: Anni Suvanto, 19-vuotias sotilas Olga Henriksson: Emmi Kujala, 25-vuotias tehtaan tyttö ja sotilas Valma Lehtinen: Laura Virtanen, 18-vuotias sotilas Elsa Riutta: Veera Herranen, 21-vuotias kauppa-apulainen Elli Heino: Jeanette Rönkkö, 17-vuotias Klingendahlin kutoja Fanny Viitanen: Henniina Isoaho, 20-vuotias sotilas Lydia Jakovuori: Maria Makkonen, 17-vuotias sotilas Johanna Kivistö: Laura Viinikka, 17-vuotias sotilas Alli Sointu: Tanja Ruokonen ja Carita Isoaho, naiskaartin päällikkö, työmies Kalle Kataja: Taneli Vuollet, pohjoisen rintaman ylipäällikkö Hugo Salmela: Samuli Heikura , tykistön päällikkö Hjalmar Saksanen: Matias Keski-Kuha, tytärtään ruumiskasoista etsivä äiti, rouva Jakovuori: Sointu Lanki, TTY:n soittokunnan muusikko Emil Kivikoski: Veli Kotkaslahti. Kalle Kaiharia, Raatihuoneen miliisin päällikköä näyttelee Timo Malmi.