Tutkija

Timo Malmi oli perustamassa Suomen tiedetoimittajien liittoa edistääkseen tutkimustiedon välittämistä kansalaiselle.  Tavoitteena on tutkimuksesta vastaanottajan ehdoilla kirjoittamisen nostaminen yhtä arvostettavaan asemaan kuin itse tutkimuksen tekeminen. Malmin mielestä tutkimus ja siitä kirjoittaminen ovat saman arvoisia. ”Tässä on edistytty”, Malmi sanoo.

Yliopistossa Timo Malmin työnä oli organisoida tuloksista tiedottaminen ja itse kertoa mitä tieteessä tapahtuu. Ja sanoa monimutkaiset asiat niin, että ne ymmärretään. Tavoite oli vastaanottajan ehdoin kuvata tieteen saavutuksia, jotka oli tehty veronmaksajien rahoilla. ”Päätöksentekijät tarvitsevat jatkuvasti uutta tietoa isänmaan ja ihmiskunnan kehittämiseksi niin kuin lakiteksti ohjaa”, Malmi muistuttaa.

”Yliopistojen  perinne on olla kulttuurilaitoksia, hengen viljelyn kartanoita”,  sanoo Timo Malmi tieteen tiedotuksen monialaisena tuntijana. Perustin Tampereen yliopiston kulttuuri- ja tiedelehti Aikalaisen. Tieteen tuloksista ja oppinutta keskustelua käyvän lehden tunnukseksi valitsin Älyä ja makua. Se oli Tampereen perustajan, Kustaa III:n ohje akatemialleen.”

Mihin tiede lopettaa, siitä taide jatkaa

Tampereen yliopiston taidekirja, jonka Timo Malmi kirjoitti MIMESIS Art, Architecture and Design at the University of Tampere kertoo Suomen nousun ajasta. Arkkitehtuuri, taide ja muotoilu olivat osa uuden luomista – yliopistotalo ei ole vain ”hyvä kuivat huoneet”. Tampereen yliopisto pääkampus on harvinainen keskustakampus, joka kasvaa rautatieasemasta Kalevankankaalle monialaiseksi tutkimus-, opetus- ja tutkimusyksiköksi.

Matka tieteen huipulle

Timo Malmi kertoo tiestään tiedon ytimeen ja erityisesti avaruustieteen huipulle. ”Usein emme edes huomaa kuinka lähes kaikki ympärillämme on tieteellisen tutkimuksen tuloksia, paitsi rakkaus ja kaipaus.”

"Olen nähnyt Sputnikin vuonna 1957. Yö oli pimeä ja Tampereen Kalevan kadut mustanaan väkeä. Viisikymmentä vuotta myöhemmin tuijotin taivasta Chilessä Atacaman autiomaassa. Observatorio (ALMA) välittää kuvia universumimme kaukaisimmista galakseista. Olin tiedetoimittajien delegaation jäsen viiden kilometrin korkeudessa. Pystyin etenemään kohteeseen vain lisähapen avulla".

"Opiskelin Moskovassa venäjää ja Venäjää vuonna 1977.  Kansojen saavutusten näyttelyssä näin Lunahodin, kuukulkijan. Tunnilla opettajatar kertoi Juri Gagarinista. Hän alkoi itkeä. 'Sen kauniimpaa hymyä ei ole kenelläkään', hän sanoi. Vasta nyt ymmärsin, että Juri Gagarin edusti sitä mitä naapurimme halusivat: herkkyyttä, kauneutta ja sankaruutta".

"Tarton yliopiston 350-vuotisjuhlassa 1982 haastattelin avaruuslentäjää. Hän kertoi intohimostaan lentämiseen. Kysymykseni kosmonautille pelkäämisestä oli typerä. Hän puhui intohimostaan lentämiseen. Pääjuhlassa mittasimme sekuntikellolla kumpi saa enemmän taputuksia Tarton yliopiston perustajia edustanut Uppsalan yliopiston rehtori vai tieteen huippua neuvostoliittolainen kosmonautti. Tasapeli Ruotsin hyväksi. Opin, että runoudessa intohimo voittaa pelon".

Muistitietotutkimus avaa menneen

"Suullinen historia, muistitietotutkimus sai akateemisen hyväksynnän vasta 2000-luvulla. Osallistuin vuonna 1968 TSL:n työväen muistitiedon keruuseen ja sain kolmannen palkinnon. Haastattelin silloin vuoden 1918-sodan veteraaneja."

Vuonna 2001 ilmestyi sekä sotaorpojen haastatteluihin perustuva kirja että sotavankien tarinoista toimitettu teos. Tampereen taisteluun osallistuneiden kertomuksia julkistettiin Ari Järvelän kanssa toimitetussa kirjassa vuonna 2008. Osallistuin vuonna 2012 Prahassa maailman muistitietotutkijoiden konferenssiin. Seuraavana vuonna Bratislavaan perustettiin alan professuuri", Malmi muistelee.

Tiedotussihteeristä tiedetoimittajaksi

"Yliopiston tiedotussihteerinä esittelin tutkijoita ja heidän saamiaan tuloksia. Perustimme Paul Fogelbergin aloitteesta Suomen tiedetoimittajien liiton. Puheenjohtajakaudellani vierailtiin Fenno-ugristikongresissa Unkarissa."

"Yliopistolakiin olimme vähällä saada maininnat kolmesta päätehtävästä: opetus, tutkimus ja tuloksista tiedottaminen. Toimitin vuonna 1975 Tieteen ja työn juhla –kirjan ja vuonna 2011 esittelin Mimesis-teoksessa Tampereen yliopiston arkkitehtuuria, taidetta ja muotoilua. Kolmas yliopistoteokseni on  Yliopiston kasvokirja. Se kertoo ihmisistä, jotka ovat tuoneen taloon oppimisen hengen", Timo Malmi muistelee.

Artikkelit tietokirjoissa

• Jatkosodan suomalaiset sotavangit, teoksessa Jatkosodan pikkujättiläinen. (WSOY 2005).
• Talvisodan sotavangit, teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. (WSOY 1999).
• Jatkosodan sotavangit, teossarjassa Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat. Osassa Kotirintama. (Weilin+Göös 2002).
• Jatkosodan suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, äänikirjassa Sota ja rauha. (Palmenia-kustannus 2002).

Asiantuntijajana tv-sarjoissa

• Tampereen veriviikot 1918. 7-osaa. (Yle 2018)
• Tampereen taistelun Sotapäiväkirja 1918. 14-osaa. (Viistokatu.fi. 2008-2018)